Viime viikkoina aurinko on paistanut ja aurinkovoimaloiden ja nyt myös kotiakkujen markkinoijat ovat aktivoituneet. Ratkaisujen kannattavuudesta on noussut voimakastakin polemiikkia, johon niin akateeminen taho kuin mediakin on laittanut lusikkansa soppaan.

Viime joulukuussa julkaistussa artikkelissamme myös SARY otti kantaa asiaan. Toukokuun lopussa Turun yliopisto viittasi uuteen tutkimukseen ja otsikoi mediatiedotteensa yksioikoisesti: ”Kotiakut eivät ole vielä taloudellisesti kannattavia Suomessa oman aurinkosähkön varastointiin.”

Seuraavalla viikolla Tekniikka&Talous oli poiminut tiedotteesta yhden lyhyen kappaleen ja keksinyt sen perusteella ”klikkiotsikon”: ”Tutkimus: Kotiakku voi jopa kasvattaa sähkölaskua”.

Mitä on tutkittu ja mikä kasvattaa sähkölaskua?

Yliopiston mediatiedotteen mukainen tutkimus on jatkumoa väitöskirjatutkija Lauri Karttusen tammikuussa 2024 julkaisemaan Pro Gradu -työhön, jossa hän tutki aurinkovoimalalla ja akulla varustetun kotitalouden energianhallinnan neuroverkkopohjaista optimointia.

Uusi tutkimus on Journal of Energy Storage -tiedelehdessä julkaistu artikkeli, joka jatkaa Karttusen aikaisempaa työtä ja keskittyy akuston aikataulutusstrategioiden kannattavuuteen. Lähtötiedot, akkujen hinnat ja järjestelmien ominaisuuden ovat suurelta osin vuoden 2024 opinnäytetyöstä. Tutkimuksen ”uutuus” ja lähtötietojen ajankohtaisuus ovat tässä valossa hiukan kyseenalaisia.

Journalistisia periaatteita noudattavalla – toki kaupallisella – Tekniikka&Talous -julkaisulla saattaa kesän kynnyksellä olla tarvetta vetäville otsikoille, joilla saadaan kiireiset lukijat pysähtymään.

Akuston sähkölaskua kasvattava vaikutus on toki lyhytaikaisesti mahdollinen harvinaisessa tilanteessa, jossa tyhjää akkua ruvetaan lataamaan aurinkoisena, kylmänä ja tyynenä alkukevään aamuna, jolloin sähkön pörssihinta on hyvin korkealla. Silloin olisi taloudellisesti kannattavampaa myydä aurinkovoimalan hyvä tuotto sähköverkkoon, akkujen lataamisen sijasta. Käytetyillä muuttujilla akusto toki latautuu täyteen reilussa parissa tunnissa, mutta harvoin esiintyvissä olosuhteissa otsikon väite voi hetkellisesti pitää paikkansa.

Puoli vuotta voi vanhentaa aikaisemmat tiedot

– Akustot ovat meille merkittävä bisnesalue ja kehitysvauhti on kova kaikissa kahdeksassa maassa, joissa toimimme, sanoo Onninen Oy:n tuotealuejohtaja Arto Koivisto. – Akkustrategiassamme näkyy, että esimerkiksi tietty akkumalli maksoi vuonna 2023 Saksassa 1 322 euroa ja kvarttaalilla 2/2025 711 euroa. Hinta oli puolittunut kahdessa vuodessa. Samaan aikaan tulee tietysti markkinoille jatkuvasti uusia ja entistä kehittyneempiä tuotteita.

– Pörssisähkön ja lataamisen optimointi ovat vain pieni osa akkujen hyödyntämisalueista. Reservimarkkinoista puhutaan paljon ja pari viime vuotta olivatkin siinä mahdollisuus tehdä suuriakin voittoja. Nyt tilanne on tasaantumassa ja uutena asiana puhutaan tehomaksusta. Tehomaksulla ja erityisesti varavoimalla voikin olla suuri merkitys esimerkiksi maataloudessa, jossa sulakekoot ovat suurempia kuin kotitaloudessa. Teollisuudessa ”peak shaving” on ollut arkipäivää jo vuosikymmeniä ja akuilla se onnistuu automaattisesti.

Akustojen hyödyntäminen on Koiviston mukaan aivan oma tieteenhaaransa ja esimerkiksi Onnisen tarjoamassa EMS (Energy Management System) -järjestelmässä on kolme miljoonaa erilaista vaihtoehtoa, joista järjestelmä valitsee kunkin tilanteen mukaisesti parhaan.

Kokonaisuus ei näy vain osia poimimalla

– Turun yliopiston tiedote ei anna aivan oikeaa kuvaa kokonaisuudesta. Tutkimuksessa on arvioitu vain akkujen optimoidun latauksen ja käytön tuottoja vuosilta 2020-2022. Jos laskelmaan olisi otettu mukaan reservimarkkinoiden hintataso viime vuosina, olisi lopputulos ollut aivan huippukannattava, kärjistää Scanoffice Oy:n toimitusjohtaja Atte Kallio.

Tutkimuksessa käytetyn akuston kapasiteetti oli Kallion mukaan 13,5 kWh, invertterin teho 5 kW ja hintataso 9 000 €. Samalla hinnalla on tällä hetkellä yleisesti tarjolla noin 25 kWh:n akusto ja 10 kW:n invertteri. Kapasiteetti on siis tuplaantunut ja hinta pysynyt entisellään.

Toinen asia on akuston elinikä, joka tutkimuksen Li-ion -akustolla on arviolta 3 000 lataus-purkusykliä. Tänään kiinteissä akustoissa käytetään lähes yksinomaan Lfp-tekniikka, jonka nimellinen kesto on 6 000-8 000 sykliä. Jos akku puretaan ja ladataan täydestä tyhjäksi ja takaisin joka päivä, tarkoitta tuo syklimäärä noin 20 vuoden käyttöikää.

– Reservimarkkinan hintakehitystä on vaikea arvioida etukäteen, jatkaa Kallio. – Taannoin kysyin näkemystä Fingridin eläköityneeltä toimitusjohtajalta Jukka Ruususelta. Hän totesi, että hintataso on se, jonka viimeinen investoija vielä katsoo kannattavaksi. Seuraava ei enää investoi.

– Pörssisähkö, reservimarkkina, tehomaksu, varavoima ja monta muuta. Jokainen arvioi omat tarpeensa ja päättää sen mukaan. Aurinkopaneelien hintakehitys on mennyt aika tarkkaan niin, että tuotantomäärän tuplautuessa on hinta laskenut 20%. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta hintojen laskuakaan ei välttämättä kannata odottaa loputtomiin.

Yksinkertainen laskelma käytännön elämästä

Allekirjoittanut asuu maaseudun pikkutilalla, jossa aurinko on tuottanut osan sähköstä vuodesta 2013 lähtien. Olemme tiettävästi ensimmäinen Suur-Savon Sähkölle aurinkosähköä myynyt toimija. Vuosittaista vaihtelua on ollut paljonkin, mutta yöllä järjestelmä ei ole tuottanut mitään.

Sähköä meillä kuluu noin 1,4 kW teholla keskimäärin. 12 MWh vuodessa. Lämmitys tapahtuu hakkeella. Akkukauppiaiden lähestymisen jälkeen tein laskelman 10 kW / 25 kWh -järjestelmän tuotosta. Totesin, että suunnilleen maaliskuusta syyskuuhun meidän ei tarvitsisi ostaa sähköä lainkaan. Huhtikuusta elokuuhun olisi myytävää sähköä yllin kyllin.

Sähkön keskimääräisellä ostohinnalla vuonna 2025 olisi energialasku pienentynyt noin 300 €. Etelä-Savon tunnetusti korkeista siirtomaksuista puolestaan olisi säästynyt reilu 500 €. Lisääntynyttä sähkön ulosmyyntiä tai ilmaisella sähköllä akun lataamista en tässä laskelmassa huomioinut.

Reservimarkkinoiden vaikutus? Viime vuonna 1 500 €? Tänä vuonna 500 €? Varavoiman arvo – välillä lähes korvaamaton!

Tuotot ja akun hinta – millä skenaariolla kannattava?

Lauri Karttunen toteaa, että hänen opinnäytetyössään ja julkaistussa uudessa artikkelissa on keskitytty vain pörssisähkön hintaan ja akun käytön optimointiin – reservimarkkinaa tai muita tekijöitä ei ole huomioitu. Hän myös myöntää, että akkutekniikka on sitten vuoden 2023 mennyt eteenpäin ja hinnat mahdollisesti laskeneet.

– Laskelmien tavoitteena oli selvittää, millä hinnalla akku maksaa itsensä takaisin ja verrata tätä nykyisiin akkujen hintoihin, sanoo Karttunen. – Se perustuu englanninkieliseen tutkimukseen ja lähtökohtana on PowerWall-järjestelmä. Sen parametrit ja hintataso vastaavat muita tyypillisiä markkinoilla olevia kotiakkuja. Tärkein muuttuja on akun hinta. Jos tyypillinen hintataso on 500 €/kWh, on se liian kallis. 400 €/kWh on vielä hiukan korkealla. Akun elinikää on itse asiassa tällä alalla vähän vaikea määritellä ja olettaa.

– En halua osoittaa, että kotiakku ei ole kannattava – pääagenda ei ole kannattamattomuus vaan se, millä skenaariolla järjestelmä voi olla kannattava. Kun huomioidaan pörssimarkkinan lisäksi muut tekijät, kuten reservimarkkina, alkaa kokonaisuus ehkä olla kannattava tämän päivän reservimarkkinahyvityksillä. Jälkikäteen ajatellen tiedotteen konkluusio oli aika kärkäs – vähän vastaveto kotiakkujen kiivaalle markkinoinnille.

Teksti: Jouko Lampila