Ne meistä, jotka ovat rakentaneet teollisen mittakaavan aurinkovoimaloita – ja pienempiäkin – ovat luultavasti kohdanneet luvitukseen liittyvät monet eri viranomaiset ja vaihtelevat käytännöt. Asiaan on toivottavasti ja luultavasti tulossa korjausta ennen pitkää.

Asia kiinnostaa niin viranomaisia kuin voimaloiden rakentajia. ELY-keskuksen pari viikkoa sitten järjestämään ”Aurinkovoimalat – kaavoitus, luvat ja YVA” -webinaariin osallistui noin 650 henkilöä.

Virastolähtöisestä asiakaslähtöiseen palveluun

Luvat ja valvonta -hanke oli osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman Digitalisoidaan julkiset palvelut -hankekokonaisuutta, jossa tavoitteena on rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Sipilän hallitusohjelma painotti julkisten palvelujen digitalisointia ja samojen tietojen keräämistä vain kerran.

Luvat ja valvonta -palvelu saatiin ensimmäisten lupien osalta tuotantokäyttöön syksyllä 2020, jolloin sen kautta oli mahdollista hakea teollisuuslaitoksen perustamiseen liittyviä ja kemikaaliturvallisuuslupia yhtenä kokonaisuutena.

Nyt Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan mm: Aurinkovoima­rakentamista ohjataan rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille pyrkien välttämään tuotannossa olevien peltojen ja metsämaan merkittävä käyttö aurinkovoimaan. Hallitus varmistaa, että aurinkoenergiapuistojen sääntely- ja lupaprosessit ovat yhtenäisiä, joustavia ja ennustettavia koko maassa.

Luvat ja valvonta -palvelu sähköisenä yhteyspisteenä

Webinaarin ensimmäisen esityksen piti Kristian Nokelainen Luvat ja valvonta -hankkeesta.

Uusiutuvan energian hankkeisiin liittyvä laki määrittää Nokelaisen mukaan kaksikymmentäyhdeksän (29) lupaa tai muuta viranomaisvelvoitetta. Luvat ja valvonta -hanke lupaa, että palvelu voi jatkossa toimia ”yhden luukun” palveluna tällaisiin asiakkaiden monilupaisiin hankkeisiin. Asiakkaiden saama palvelu muodostetaan useiden eri toimijoiden palveluja hyödyntämällä.

Palvelun toteutumisen aikataulusta on todettava, että viranomaisten lupapalvelut ovat asiakkaille tarjolla vasta, kun viranomainen on toteuttanut palveluliitokset ja ottanut palvelun käyttöön. Monet tahot eivät ole vielä mukana, mutta palveluun liittymisen houkuttimena on, että se helpottaa myös viranomaisten työtaakkaa.

Luvituksen monimutkaisuudesta kertoo mukana olevien tahojen suuri määrä. Asemakaava ja rakennuslupa eivät suinkaan riitä. Mukana olevia viranomaisia ovat esimerkiksi: Kunnan ympäristönsuojelu-, rakennusvalvonta- ja kaavoitusviranomainen, Kunnaneläinlääkäri, AVI, ELY-keskus, Museovirasto, TEM, Pelastusviranomainen, YM, Traficom, Energiavirasto, TUKES, Ruokavirasto, maakuntien liitot, Maanmittauslaitos, Valtioneuvosto ja Pääesikunta.

Valmisteilla opas yhtenäistämään käytäntöjä

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Sanna Andersson paneutui seuraavassa esityksessä syvemmälle aurinkovoimaloihin liittyvän kaavoituksen ja lupien nykytilaan ja kehitystarpeisiin.

– Aurinkoenergia on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava ja kehittyvä energiamuoto, tuotto on ennustettavaa ja päästötöntä, ja voimala on nopea toteuttaa myös lähelle sähkönkulutusta tai alueille, minne tuulivoimaa ei voida toteuttaa, sanoi Andersson.

Aurinkoenergiaan ilmeisen suopeasti suhtautuva Andersson totesi edelleen, että aurinkoenergian potentiaali Suomessa on sama kuin Keski-Euroopassa ja sillä voidaan täydentää ja tasapainottaa tuulivoiman tuotantoa. Myös Suomen itäisin sijainti Euroopan energiamarkkinoilla tuo Suomelle etua.

Suomessa on käynnissä lukuisia suuria aurinkoenergiahankkeita, yli 10 MWp / 50 ha ja suurimmat useita satoja megawatteja ja hehtaareja. Ongelmana on tiedon puute, koska ei ole olemassa valtakunnallista ohjetta tai maantapaa, ei oikeuskäytäntöä, eikä oikein valmiita hankkeitakaan. Lisäksi käytännöissä on eroja maakuntien, kuntien ja ELY-keskusten välillä.

Tätä kaikkea selkeyttämään laitettiin YM:ssa viime kesänä liikkeelle ”Aurinkovoimaloiden kaavoitus- ja lupamenettelyjen opasaineisto” -hanke. YM on asettanut oppaan aineiston valmistelua varten ohjausryhmän, jossa on mukana keskeiset toimijat. Oppaassa pohditaan asiaa niin kaavoituksen ja luvituksen näkökulmasta kuin suunnittelun näkökulmasta. Tavoitteena on saada opas valmiiksi tulevaan kesään mennessä.

Aurinkovoimalat ja YVA-menettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on aurinkoenergiahankkeen kannalta sikäli oleellinen huomioitava, että YVA-menettely tai sen tarpeellisuus on tarpeen selvittää ennen varsinaisten lupien hakemista. YVA ei ole päätös vaan tietoa lupaprosessia varten.

Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoi, että aurinkoenergia ei ole YVA-lain hankeluettelossa, mutta hanke saattaa edellyttää YVA-menettelyä tietyissä tilanteissa. Näitä ovat esimerkiksi yli 200 hehtaarin laajuisen, yhtenäiseksi katsottavan alueen metsä-, suo- tai kosteikkoluonnon pysyväisluonteinen muuttaminen, sekä vähintään 220 kilovoltin (eli käytännössä 400 kV) maanpäällisen, yli 15 km pituisen voimajohdon toteuttaminen.

YVA-menettely saattaa olla tarpeellinen myös erilaisissa yksittäistapauksissa. Päätöksen YVA-menettelyn soveltamisesta antaa alueellinen ELY-keskus. Hankkeen ja sen luvituksen sujuvan etenemisen kannalta on tärkeää ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä ELY-keskuksen YVA-viranomaiseen.

Aurinkovoimala minun takapihalleni

Aurinkoenergiaan suhtaudutaan yleisesti hyvinkin myönteisesti, mutta aina välillä nähdään myös negatiivisia otsikoita somessa tai myös julkisessa sanassa. Uutinenhan on aika harvoin positiivinen, vaan jokin tunteita herättävä negatiivinen asia.

Aurinkoenergian osalta on suhteellisen helppoa pitää asiat positiivisella puolella, kun huolehditaan lupaprosessin asianmukaisesta hoitamisesta. Hallitusohjelma haluaa edistää aurinkovoimainvestointeja maankäytön kannalta sopiville paikoille ja yhtenäistää lupakäytäntöjä. Suomessa on aurinkoenergialle sopivia paikkoja riittämiin, kun tietyt reunaehdot hyväksytään ja täytetään.