Sähkön hinta on matala, työttömyys korkea ja kuluttajien luottamus alhainen. Tämä resepti on kahden viime vuoden aikana pudottanut aurinkosähkön suosion pohjalukemiin. Milloin tilanne kääntyy ja mikä sen kääntää?

Kuluneena kesänä on tullut yhä enemmän puheluita, joissa myyjät tarjoavat aurinkosähköön liitettyjä akkujärjestelmiä. Pelkän aurinkosähköjärjestelmän tuntuu nyt saavan aivan ennätyksellisen edullisesti.

Aurinkovoimala asennettuna edullisesti

Olemme tottuneet ajattelemaan, että omakoti-mittakaavan aurinkovoimala, teholtaan noin 6 kWp, maksaa asennettuna noin 1 €/Wp. Siis 6 kWp = 6.000 €, sisältäen arvonlisäveron. Vähän isompi, 10 kWp:n voimala ehkä 8.000-9.000 €. Nettiä selatessa tällaisia hintoja esitellään edelleen, mutta aivan jotakin muutakin löytyy.

Suuremmin etsimättä löytyy verkkokauppoja, joissa tyypillinen 450 Wp paneeli maksaa 80 €/kpl sisältäen alv:n, eli 6 kW paneeleja yhteensä 1.120 €! Siihen sopiva invertteri päälle, niin ollaan lähempänä 2.000 €. Tässä esimerkissä kauppias yrittää parantaa katettaan tarjoamalla asennustelineet hintaan 60 € paneelia kohden – siis lähes yhtä paljon kuin itse paneeli – mutta parilla kympilläkin löytyy ihan kelvollisia telineitä.

Koko lysti siis selvästi alle 2.500 €, toki ilman asennusta. Jos lasketaan asennukselle vaikka 1.500 €, ollaan edelleen alle 4.000 €:n kokonaishinnassa.

Toisaalta, jos on tosissaan tekemässä hankintaa, löytyy tarjouksissa nyt joustoa todella paljon. Paras vaihtoehto on edelleen valita tunnettu ja luotettavalta vaikuttava kumppani tai pari ja käynnistää sitten tarjouskilpailu. Lopputulos on luultavasti lähes sama kuin edulliselta verkkokauppiaalta ja paljon huolettomampi.

Aurinkovoimala on hyvä sijoitus

– Jokainen meistä ostaa joka tapauksessa sähköä, sanoo Suomen Aurinkoenergiayhdistys Ry:n (SARY) puheenjohtaja Markus Andersén. – Kysymys on tietysti sähkön hinnasta ja siitä, mihin se pidemmällä aikavälillä tulee asettumaan.

Tehdäänpä pieni laskelma, vähän varovaisilla ja pyöreillä luvuilla:

6 kWp aurinkovoimala tuottaa 5.000 kWh sähköä vuodessa. Oletetaan, että puolet tuotosta menee omaan käyttöön ja toinen puoli menee myyntiin sähköyhtiölle. Säästyneen ostosähkön hinta on 0,15 €/kWh ja myydyn sähkön hinta 0,05 €/kWh.

2.500 x 0,15 € = 375 €
2.500 x 0,05 € = 125 €

Säästö/tuotto on yhteensä 500 €/vuosi.

Sijoitetulle 6.000 € pääomalle tämä tarkoittaa 8,3 % tuottoa.

Jos haluaa hiukan pelata, voi investointiin ottaa lainaa, vaikkapa puolet sijoituksesta ja korkona kohtuullinen 5 %. Silloin sijoitetun pääoman tuotto nouseekin jo 16,6 %:iin.

Mikä – hyvin pienen riskin – sijoitus tuottaa yhtä hyvin? Ainakaan pankkitilillä tai hyvässäkään sijoitusrahastossa tuotto ei ole edes samaa suuruusluokkaa.

Jos vielä jatketaan ja 6 kWp:n voimalan saa tingittyä hintaan 4.000 €, on tuotto edellisen laskelman mukaisesti käteishankinnalle 12,5 % ja velkavipua käyttäen peräti 25 %.

Aurinkovoimalainvestoinnissa on vieläpä verottajakin apuna: asennustyöstä on mahdollista saada kotitalousvähennys ja itse tuotetusta aurinkosähköstä ei tarvitse maksaa veroa. Useimmista muista investoinneista saatava tuotto on verotettavaa pääomatuloa.

Mitä sähkö maksaa tulevaisuudessa?

Sähkön hinta on tunnetusti vaihdellut viime aikoina tuntuvasti ja käynyt välillä nollassa ja hetkittäin jopa negatiivisena. Pörssisähkön keskihinta on kuitenkin ollut noin 5 c/kWh ja yksityisen kuluttajan maksettavaksi lankeavat tietysti myös siirtohinta, sähkövero ja arvonlisävero.

– Tietyt mekanismit asettavat sähkölle pohjahinnan pitkällä aikavälillä, jatkaa Andersén. – Tuulivoimalla se on noin 30-40 €/MWh, vesivoimalla vähän alle. Uusi ydinvoima maksaa yli 50 €/MWh, vanhakin 20-30 €/MWh. Näistä luvuista hinta ei juuri voi halventua, koska silloin ei tehdä investointeja tuotantoon. Toisaalta hintatasolla 50-60 €/MWh lähtevät investoinnit vauhdilla liikkeelle.

Pientalovoimalan hankinta on sähkön hinnasta riippumatta täysin riskitön investointi, koska edellä olevan laskelman mukainen tuotto jää joka tapauksessa positiiviseksi, vaikka sähkön hinta olisi nollassa – kuinka kauan tahansa. Siirrot ja verot on kuitenkin maksettava.

Miten alalla menee?

Vielä kesällä 2023 aurinkosähköjärjestelmien kauppiaat tekivät ennätystulosta ja verkkoon kytkettyjen pientuotannon (alle 1 MW) järjestelmien määrän ja kapasiteetin lisäys teki ennätyksen. Kasvua edelliseen vuoteen oli yli 300 MW. Viime vuonna kasvun määrä hiipui 188 MW:iin ja kokonaiskapasiteetti vuoden 2024 lopussa oli noin 1.124 MW. Suurempia, yli 1 MW:n voimaloita oli lisäksi yhteensä noin 100 MW.

Tämän vuoden kesänä asennusten kappalemäärä putosi selvästi alle tuhanteen kuukaudessa. Tilasto megawateista valmistuu aikanaan.

Suomessa on arviolta 50 yritystä, jotka toimittavat aurinkosähköjärjestelmiä melko päätoimisesti. Parhaana kesäsesonkina tuhat voimalaa kuukaudessa jättäisi jokaiselle keskimäärin 20 kuukaudessa eli viisi voimalaa viikossa. Kun tähän otetaan lisäksi kaikki sähköasentajat, jotka toimittavat voimaloita satunnaisesti, jää töitä per yritys keskimäärin enintään yhdelle asennusryhmälle, joka tekee noin kolme asennusta viikossa.

Kun katsoo alan yritysten tilinpäätöksiä, on liikevaihdon pudotus vuodesta 2023 vuoteen 2024 ollut usein 30-60 %. Kuluva vuosi on vielä edellistäkin surkeampi ja kiinteät kulut on kuitenkin maksettava. Moni on jo lopettanut tai lopettamassa.

Nyt on ostajan markkinat

Ala tulee varmasti keskittymään ainakin jonkin verran, kun heikoimmat – tai jollain muulla toiminnalla itsensä elättävät – luopuvat aurinkovoimaloiden kaupasta. Jokaisen taantuman jälkeen on kuitenkin tullut nousukausi ja niin tulee käymään nytkin.

Tilanteen ymmärtävällä ostajalla on nyt erinomainen tilanne tehdä kannattava hankinta. Hinta on oikea ja toimitus tapahtuu ilman pitkää jonotusta. Kumppanin valinnassa on kuitenkin hyvä olla tarkkana. SARYn jäsenkunnasta löytyy monia luotettavia ja osaavia aurinkovoimalan toimittajia.

Akkuja tarjotaan aktiivisesti

Vielä pari sanaa akuista: niitä on helppo toimittaa ja helppo asentaa. Uutena tuotteena myös hinnat ovat myyjän kannalta kohtuulliset. Todellinen kannattavuus riippuu käyttökohteesta ja tilanteesta. Erinomaisia energiavaraajia ovat myös vaikkapa lämminvesivaraajat ja lämmityskaudella kiinteistön massa.

Yksi tuore ilmiö on reservimarkkinoille tarjottavat akut. Niissä akun omistaja on osana isompaa poolia, lataa akkunsa paneeleillaan ja myy energian reservimarkkinoille. Hyvä on kuitenkin laskea, miten suuren osan akuston kapasiteetista luovuttaa pooliin ja paljonko jää itselle.

Jos omaan käyttöön jää vain 10-20 % kapasiteetista, voi käydä niin, että kalliin sähkön aikana joutuukin itse ostamaan kallista sähköä, kun akkujen energia menee markkinoille.