Uusiutuvan energian rakentaminen vaatii suuria pääomia ja pitkäaikaista sitoutumista – laitosten elinkaaret ovat kymmeniä vuosia. Rakennetuilla laitoksilla on monipuolista yhteiskunnallista merkitystä, joten myös verottaja on osallisena niiden toiminnassa.

SARYn aurinkoenergiaseminaarissa lokakuussa puhuttiin monista mielenkiintoisista asioista. Tiivistämme esitysten sisältöä pieneen artikkelisarjaan, jonka toinen osa tämä on. Esiintyjät ovat sijoitusyhtiö Taaleri Energian ESG-asiantuntija Laura Tiainen sekä verohallinnon veroasiantuntija Mikko Rongas.

Taaleri haluaa rakentaa parempaa tulevaisuutta

”Taaleri on pohjoismainen pääomarahastoyhtiö ja sijoittaja, joka keskittyy teollisen mittakaavan liiketoimintamahdollisuuksiin bioteollisuudessa ja uusiutuvassa energiassa.” Näin todetaan Tiaisen esityksen alussa.

Seuraavassa kuvassa kerrotaan syy yrityksen olemassaoloon: ” Yhdistämme syvällisen teollisen ja rahoitusalan asiantuntemuksemme ja pääomat luodaksemme hyviä tuottoja sidosryhmillemme ja rakentaaksemme parempaa tulevaisuutta.”

Kestävä kehitys on Tiaisen esityksen johtava teema ja sen luonnollisena osana tulee esille lyhenne ESG. ESG (Environmental, Social, Governance) on laaja kokonaisuus, jota käytetään arvioimaan yritysten ja organisaatioiden vastuullisuutta kolmella keskeisellä alueella: ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintotapaan liittyen.

EU-direktiiviin perustuva lainsäädäntö edellyttää suuria yrityksiä raportoimaan yhteiskuntavastuustaan. Velvoite koskee vuonna 2024 alkaneelta tilikaudelta raportointia listailtu yrityksiltä, luottolaitoksilta ja vakuutusyhtiöiltä. Ensi vuonna velvoitteen piiriin tulevat yli 40 M€ ja yli 250 työntekijän yritykset.

Rahoitus on sitä halvempaa mitä kestävämpää

Karu – joskin hyvä – tilanne on, että ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys puhuvat: hyvät hankkeet saavat rahaa helpommin ja edullisemmin.

– Haluamme olla osatekijä vihreän siirtymän edistämisessä, sanoo Tiainen. – Kaikki rahastomme ovat kestävän rahoituksen tiedonannon artikla 9 mukaisia mukaisia rahastoja eli ”tumman vihreitä”.

Artikla 9 pitää sisällään mm. seuraavia asioita:
- Rahaston tavoitteena on tehdä kestäviä sijoituksia.
- Sijoituksien on täytettävä SFDR kestävän sijoituksen kriteerit
- Määrämuotoinen ja säännöllinen raportointi
- Pääasiallisten haitallisten vaikutuksien hallinta ja raportointi

Rahoituskohteiden toiminta on Taalerin vastuulla ja niiden mittaamiseen käytetään monia keinoja. Kohteen urakoitsija näkökulmasta mitattavia ovat mm. aiheutetut päästöt eli ns. Scope 1, 2 & 3 -päästöt, kuten kohteessa kulutettu energia, valmistukseen käytetty energia, kuljetukseen käytetty energia jne. Ei siis pelkästään suorat vaikutukset, vaan myös kohteen käytöstä ja sen koko elinkaaresta muodostuva rasite.

Lammaslaitumia ja suon ennallistamista

Esityksensä päätteeksi Tiainen esitteli kaksi esimerkkikohdetta:

Etelä-Espanjassa Andalusiassa sijaitseva Niebla-aurinkovoimala yhdistää energiantuotannon ja maatalouden. 50 MWp voimala muodostuu 92 500 paneelista ja sen arvioitu vuosituotto on 106 000 MWh. Voimala on rakennettu vuosien 2022 ja 2023 aikana yhteensä 120 000 työtunnin panoksella.

Nieblassa laiduntaa yhteensä noin 500 lammasta, mikä tehostaa maankäyttöä ja tarjoaa etua molemmille osapuolille. Paneelit suojaavat lampaita tarpeen mukaan säältä ja kuumalta auringonpaisteelta. Lampaat puolestaan pitävät voimalan kasvuston kurissa, mikä on merkittävä apu alueen hoitotyöhön.

 Lampaat

Nieblassa lampaat hyötyvät aurinkovoimalasta ja aurinkovoimalan kunnossapitäjät lampaista – Agrisolar.

 

Tiaisen toinen esimerkki sijoittuu Pojois-Savoon, Joroisiin, minne on tarkoitus rakentaa vuoden 2025 alusta lähtien 206 000 paneelin ja 129 MWp:n Hallanvahti-aurinkovoimala, joka tuottaa noin 143 000 MWh vuodessa. Laitoksen tuotto vastaa 10 000 kotitalouden energiantarpeita ja rakentaminen vaatii noin 112 henkilötyövuotta.

Hallanvahti sijaitsee aikoinaan turvetuotantoa varten ojitetulla suolla, joka on tarkoitus pitää kosteana ja ennallistaa. Vedenpinnan ylläpitäminen 10-30 cm maanpinnan tason alapuolella mahdollistaa metaanipäästöjen hillitsemisen, käynnistää suon luonnontilaisuuden palautusprosessin ja synnyttää pitkäaikaisen hiilinielun.

Uusiutuvan energian tuotanto kiinteistöverotuksessa

”Verottaja ottaa aina omansa” – ja niinhän sen pitääkin, jotta yhteiskunta pystyy palvelemaan meitä jokaista. Mikko Rongas on erityisesti kiinteistöverotuksen asiantuntija ja hänen osuutensa oli kiinnostava.

Kiinteistöverotuksessa verovelvollinen on omistaja tai omistajan veroinen haltija. Verotuksen kohteena on ensisijaisesti maapohja, rakennukset ja rakennelmat. Verotusarvo perustuu vuosittain annettaviin päätöksiin ja maapohjan osalta se on vähintään 0,75 €/m2. Rakennusten ja rakennelmien osalta arvo on käytännössä 75% rakennuskustannuksista, vähennettynä vuotuisilla ikäalennuksilla.

Esimerkki uudesta aurinkovoimalaitoksesta:

Rakennuskustannukset     100.000 €
Jälleenhankinta-arvo 75% 75.000 €
Ikäalennus 2,5%          - 1.875 €
Verotusarvo         73.125 €

Rakennelman, kuten aurinko- ja tuulivoimalan vuotuinen ikäalennus on 2,5% ja ikäalennus voi olla enintään 60% jälleenhankinta-arvosta.

Verotuksen kohteet, prosentti ja arvostaminen

Rakennuksen osana oleva voimala arvostetaan osana rakennusta. Voimalaitos voi vaikuttaa rakennuksen verotusarvoon, mikäli rakennus on sähköistetty sen avulla. Pienet, lähinnä kotitalouksien omiin tarpeisiin tarkoitetut, pienimuotoiset sähköenergiaa tuottavat laitteistot jäävät kiinteistöverotuksen ulkopuolelle, vaikka niiden satunnaisesti yli kotitalouden oman tarpeen tuottamaan sähköenergiaa siirretään sähköyhtiön sähköverkkoon.

Metsästä tai maatalousmaasta ei ole suoritettava kiinteistöveroa. Tilanne muuttuu, kun rakennuspaikan raivaustyöt ja rakentaminen alkaa, jolloin käyttötarkoitus muuttuu. Aurinkovoimalan rakennuspaikan pinta-ala on laitoksen vaatiman maa-alueen pinta-ala. Maatalousmaan tai metsän läpi laitokselle kulkevista teistä ei määrätä kiinteistöveroa, koska niiden arvoksi katsotaan nolla.

Kunnanvaltuusto päättää sovellettavan kiinteistöveroprosentin kiinteistöverolain asettamissa rajoissa. Voimalaitosprosentti voidaan määrätä sähköä tuottavalle laitokselle edellyttäen, että laitoksen – tai useamman saman liityntäpisteen kautta kantaverkkoon liitetyn voimalaitoksen – yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 10 MVA.

Verotus ja sen tulkinta aiheuttaa usein keskustelua ja kysymyksiä – niin täälläkin. Rongas sai vastata useisiin erilaisiin skenaarioihin.

Verotuskohde

– Kun aluetta käytetään metsätalouden harjoittamiseen, ei siitä makseta kiinteistöveroa, totesi Rongas. – Aurinkovoimalan aluetta ei voi käyttää metsätalouden harjoittamiseen, koska puut varjostaisivat paneeleja. Kiinteistövero siis määrätään.

– Jos alueella laidunnetaan lampaita, ei se kuitenkaan välttämättä ole maatalouden käytössä. Paneeliryhmien välillä voi tietysti olla maatalousmaata.

– Maa-alueella on kiinteistövero, samoin perustuksilla, tukirakenteilla ja muilla kantavilla rakenteilla, jotka ovat osa rakennelmaa. Aurinkopaneelit, säätölaitteet sekä sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyvät laitteet ja kaapeloinnit ovat koneita ja kalustoa ja siten kiinteistöverotuksen ulkopuolella.