SARYn perinteisessä aurinkoenergiaseminaarissa lokakuun alkupuolella kuulimme useita esityksiä, joista osa paneutui tärkeisiin käytännön kysymyksiin ja osa maalasi suurella siveltimellä tulevaisuuden näkymiä.
Suomen Aurinkoenergiayhdistys Ry (SARY), joka toimi pitkään nimellä Suomen aurinkoteknillinen yhdistys, on perustettu vuonna 1979. Yhdistys osallistuu toimialan edunvalvontaan ja lainsäädäntötyöhön, edistää alan osaamistason nostoa ja kehitystä, sekä toimii Suomen edustajana alan eurooppalaisissa järjestöissä.
Koko seminaarin anti oli niin laaja, että teemme siitä sarjan lyhyempiä katsauksia syksyn mittaan. Tässä ensimmäisessä artikkelissa tiivistämme yhdistyksen puheenjohtajan, Markus Andersénin markkinakatsauksen sekä Aalto-yliopiston professori Peter Lundin laajan näkökulman aurinkoenergian tulevaisuuteen.
Aurinkoenergialla on entistä vahvempi edunvalvonta
Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteilla mittava määrä suuria, teollisen mittakaavan aurinkovoimaloita. Tämä on johtanut myös rakentajien ja hankekehittäjien uusiin tarpeisiin. Tarvetta täyttämään on mukaan tullut uusi edunvalvontajärjestö, kun Suomen Tuulivoimayhdistys ryhtyi myös aurinkoenergian edustajaksi ja muutti nimekseen Suomen uusiutuvat ry.
SARYn ja Suomen uusiutuvien kesken on sovittu yhteistyöstä, jossa Suomen uusiutuvat keskittyy jo tuulivoiman puitteissa tutuiksi tulleisiin suurten, teollisten voimaloiden kysymyksiin ja SARY keskittyy ”mittarin sisäpuolisten” voimaloiden kysymyksiin, alan osaamiseen sekä teknologian ja lainsäädännön kysymyksiin.
Tässä artikkelissa tarkastelemme aurinkoenergian kehitystä kuitenkin laajemmin kuin mittarin sisäpuolelta. Seuraavissa artikkeleissa paneudumme esimerkiksi verotukseen, asennuksiin ja muihin aiheisiin.
Aurinkoenergia lähti laukalle viime vuonna
– Swansonin laki on peräisin vuodelta 1976 ja sen mukaan aurinkopaneelien hinnat putoavat 20%, kun tuotantovolyymi tuplautuu, kertoi Andersén. – Tämä ”laki” on pitänyt paikkansa myös vuoden 2001 jälkeen, kun itse tulin alalle. Lähtöhinta vuonna 1976 oli yli 100 USD/W, vuonna 2001 oltiin reilussa 5 USD/W tasolla ja nyt tukkuhinnat ovat suunnilleen 0,12 USD/W tasolla.
Myös asiantuntijoiden ennustukset menevät Andersénin mukaan joskus vikaan. Jenny Chase on tunnettu aurinkoalan ymmärtäjä ja BloombergNEFin aurinkoanalyytikkojen tiimin perustaja. Hänen tiiminsä ennusti vuoden 2023 uudeksi globaaliksi asennusmääräksi 317 gigawattia (GW). Pieleen meni vain 100 GW, kun lopputulos oli 413 GW. 1 GWp tarkoittaa 2 500 000 aurinkopaneelia, joten kappalemäärä nousi aika paljon ennakoidusta. Toisaalta hintatasoksi Bloomberg ennakoi 0,22 $/W ja toteutunut oli 0,122 $/W.
Hitaampaa kasvua, mutta selvä kehityssuunta
Viime vuoden kaltainen raju kasvu ei toteudu tänä vuonna ja kaupankäynti on ollut viime vuotta hitaampaa kaikissa Pohjoismaissa. Pienten, alle 1 MWp voimaloiden hankinta ”lähti laukalle” Suomessa viime vuonna, kun sähkön hinta kävi korkeissa lukemissa. Viime vuonna pieniä voimaloita asennettiin reilut 30 000, kun tänä vuonna määrä jää suunnilleen puoleen tuosta.
Ruotsissa vilkas akkumarkkina kompensoi paneelikauppaa, mutta hallitus karsii uusiutuvien suoria tukia. Norjassa on luvituksen sujuvoittamisen kanssa vielä haasteita ja sähköverkko sekä tiukat paikalliset vaatimukset karsivat tarjontaa. Tanskan markkina puolestaan on äärimmäisen kilpailtu, kun markkinoita ovat jakamassa myös saksalaiset, ruotsalaiset ja muukin Eurooppa.
Yhteenvetona Andersén kuitenkin toteaa suhtautuvansa luottavaisesti tulevaisuuteen. Aurinkoenergian megatrendi on selvä.
SARYn puheenjohtaja Markus Andersén avasi tilaisuuden ja markkinakatsauksellaan ja totesi olevansa luottavainen, että aurinkoenergian megatrendi jatkuu vakaana.
Aalto-yliopiston professori Peter Lund on vuosikymmenien ajalta tuttu aurinkoenergian puolestapuhuja ja eloisa, tietävä esiintyjä. Seminaarissa hän puhui aurinkoenergian laajoista näkökulmista.
Aurinkoenergia on enemmän elektroniikkaa
Peter Lund on ollut mukana aurinkoenergian kehityksessä ja SARYn toiminnassa vuodesta 1979 lähtien. Hän toimi myös yhdistyksen puheenjohtajana useita vuosia, vaikka ei yhdistystä ihan ehtinyt olla perustamassa.
– Aurinkopaneelien hinta on pudonnut suunnilleen yhteen tuhannesosaan siitä mitä se oli, kun itse tulin alalle, sanoi Lund. – Mutta aurinkosähkö ei olekaan perinteistä energiatekniikkaa vaan enemmän elektroniikkaa. Paneelit ovat granulaarista teknologiaa, niissä ei ole liikkuvia osia ja ne muistuttavat diodia – eivät mekaniikkaa.
– Maailman investoinnit puhtaaseen energiaan olivat viime vuonna yhteensä noin 1 800 miljardia (nykyenglanniksi billion) US-dollaria ($), 60% kaikista energiainvestoinneista. Tämän vuoden ennustus on kaksi biljoonaa (nykyenglanniksi trillion) dollaria (2 x 1012 $) ja puhtaan teknologian osuus kasvaa edelleen, noin kahteen kolmasosaan. Yksin Kiinan osuus tästä on noin kolmannes.
Hiilineutraalius vaatii perustavaa muutosta
Vuonna 2023 maailman sähköstä 60% tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla ja 40% puhtaasti. Uusiutuvien osuus oli 30%. Maailman pitää päästä hiilineutraaliin energiantuotantoon, mutta se vaatii valtavia investointeja.
Bloomberg laati kaksi vaihtoehtoista mallia kehityksestä vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvat dominoivat silloin joka tapauksessa, mutta saavutuksissa on merkittävä ero.
Sähkön tuotanto eri teknologioilla ja polttoaineilla. Lähde: Bloomberg New Energy Outlook 2024, toukokuu 2024
Vasen kaavio on talouden siirtymäskenaario (ETS), joka perustuu ainoastaan historiallisiin tehokkuustrendeihin ja taloudellisesti kilpailukykyisiin, kaupallisesti laajamittaisiin puhtaan energian teknologioihin. Maailmanlaajuiset päästöt laskevat 27 % nykyisestä tasosta vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa arviolta 2,6°C lämpenemistä.
Oikeanpuoleinen kaavio on nettonollaskenaario (NZS) ja se noudattaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita, jotka edellyttävät useiden teknologiapolkujen laajamittaista käyttöönottoa ja merkittävää mittakaavan kasvattamista.
ETS-polku tarkoittaa Bloombergin mukaan 181 biljoonan dollarin (181 000 000 000 000 $) investointeja, kun nettonollapolku (NZS) merkitsisi 215 bn $ investointeja. Luvut ovat käsittämättömän suuria, mutta merkille pantavaa on, että niiden ero on vain reilut 15%. Tämä ero saattaa olla avain maailman pelastumisen ja tuhoutumisen välillä.
Sekä tuotannon että kulutuksen on joustettava
Bloomberg ennakoi aurinkosähkön (PV) jatkuvaa kasvua ja viime vuodelta ennuste jäi tosiaan 250 miljoonaa paneelia liian alhaiseksi, kuten aikaisemmin todettiin. Silloin investoinnit PV:iin ylittivät investoinnit öljyntuotantoon. Kysymys on 500 mrd $ bisneksestä. 2030 mennessä PV-kapasiteetti saattaa olla yhtä suuri kuin maailman kaikki muu sähköntuotantokapasiteetti ja 2040 saattaa PV olla maailman suurin sähköntuottaja.
PV-tekniikan kehitys on vauhdikasta, hyötysuhteet nousevat, kaksipuoliset lisääntyvät ja tehot kasvavat. Agri-PV yhdistää maankäytön maatalouteen ja sähkön tuotantoon ja paneelikenttä voidaan asentaa myös kelluvaksi. PV-paneelien tuotanto keskittyy yhä suurempiin ja pidemmälle automatisoituihin tehtaisiin. Ja hinnat halpenevat edelleen.
Sähkön varastointi tulee olemaan aivan keskeistä. Akkutekniikka tulee Lundin arvion mukaan kehittymään samalla tavalla kuin PV ja muita varastointitekniikoita kehitetään eri tarpeisiin.
Paljonko varastoa sitten tarvitaan? 2-4 kWh akustoa per 1 kWp paneeleita antaa lyhytaikaisessa varastoinnissa tavalliselle kotitaloudelle (ilman sähkölämmitystä) 60-80% omavaraisuuden. Pitkäaikaisessa varastoinnissa tarvitaan 100-300 kWh varastoa per 1 kWp paneeleita. Tällä saavutetaan noin 100% omavaraisuus, mutta varastointitekniikka on jotakin muuta kuin akkuja – ehkä vetyä.
Ei kehitys tähänkään pysähdy
Suomessa ei Lundin mielestä kannata enää panostaa tavallisten aurinkopaneelien tuotantoon – se on suuren mittakaavan bulkkituotantoa. Kaikkeen muuhun sen sijaan kannattaa panostaa ja fiksu tekeminen korostuu. Akkumateriaalit kehittyvät vaikkapa natrium- eli ruokasuolapohjaisiksi. Vedystä voidaan tehdä lannoitteita, polttoaineita, proteiinia ja melkein mitä tahansa. Vetytekniikan avain on halpa sähkö.
– Ei kehitys tähänkään pysähdy, totesi Lund. – Seuraavat askeleet saattaa ottaa tekoäly, emmekä ihan täsmälleen tiedä, mitä sieltä voi tulla.
