Aurinkoenergian kehitystä jo 45 vuotta
Suomen Aurinkoenergiayhdistys ry on toiminut aurinkoenergian edelläkävijöiden yhteenliittymänä jo 45 vuoden ajan. Hiljaisen alkutaipaleen jälkeen on 2000-luvun alkuvuosista lähtien nähty suorastaan räjähdysmäinen kasvu aurinkoenergian hyödyntämisessä niin maailmalla kuin Suomessa.
Suomen Aurinkoenergiayhdistys ry, eli SARY (vuoteen 2021 asti Aurinkoteknillinen yhdistys ry, ATY), perustettiin 9.2.1979 tavoitteenaan tehdä aurinkoenergian käyttö tunnetuksi ja kehittää sitä Suomessa.
Aurinkolämpöä ja aurinkosähköä
Tänään aurinkoenergia käsitetään lähes yksinomaisesti aurinkosähköksi, mutta myös aurinkolämmöllä on ollut ja on edelleen merkittävä rooli.
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund tunnetaan uusiutuvien energialähteiden tutkijana ja puolestapuhujana. Hän on ollut mukana SARYn toiminnassa lähes sen alkumetreiltä lähtien.
– 1970-luvun energiakriisi sai monet miettimään vaihtoehtoisia energialähteitä ja silloisen ATYn perustajissa oli mukana useita energia-alan merkittäviä teollisuusyrityksiä, kertoo Lund. – Silloin oli lähtökohtana nimenomaan aurinkolämmön hyödyntäminen ja ATY teki voimakasta vaikuttamistyötä viranomaisten suuntaan. Alan yrityksiltä saatiin suoraan palautetta kentältä.
– Aurinkosähkö tuli mukaan 1980-luvun puolella, kun yhdistyksen jäsenretki suuntautui Saksaan tutustumaan asiaan. Suomessa yksi alan edelläkävijöitä oli Neste, joka perusti vuonna 1982 NAPS Systemsin (Neste Advanced Power Systems).
Aurinkosähkön tuotanto kasvaa eksponentiaalisesti
Aurinkosähkön hinta ja tuotannon määrä ovat kehittyneet 2000-luvulla dramaattisesti. Lund muistelee, kuinka korkeakoululle hankittiin vuonna 1979 ensimmäiset neljä aurinkopaneelia. Niiden hinta oli lähes 100 euroa nimellistehon wattia kohti (€/Wp). Sen jälkeen hinta on pudonnut noin 20% aina kun tuotannon volyymi on kaksinkertaistunut.
Saksa on toiminut aurinkosähkömarkkinoiden avaajana, Australia on ottanut ratkaisevia askeleita teknologian kehittämisessä ja Kiina on täyttänyt markkinat tuotantokapasiteetin kasvattamisella. Tänään aurinkopaneelin hinta maailmanmarkkinoilla on noin 0,12 €/Wp. Nyt olisikin erityinen otollinen hetki investoida aurinkovoimaan ja samalla tukea siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin.
Valmiin teollisen mittakaavan voimalan hinta liikkuu tasolla 0,5–0,8 €/Wp, eli itse paneeli on muuttunut bulkkituotteeksi ja suurin osa kustannuksista on oheislaitteita, rakenteita ja työtä.
Vuonna 2023 asennettiin globaalisti yli 300 gigawattia (GWp) uutta aurinkoenergiaa, josta lähes puolet Kiinassa. Mittakaavana: 1 GWp vastaa noin 2,5 miljoonaa 400 Wp aurinkopaneelia. Suomessa volyymin kasvu on viime vuosina vaihdellut molemmin puolin 50% ja saavutti vuonna 2023 noin yhden gigawatin kokonaismäärän (1 GWp). Sähkön tuotannossa se tarkoittaa, että 1% osuus rikotaan vuonna 2024. Useita kymmeniä toinen toistaan suurempia teollisen mittakaavan laitoksia on parhaillaan rakenteilla tai luvitusvaiheessa, ja kasvu näyttää vain kiihtyvän.
SARY toimii kouluttajana ja vaikuttajana
Toiminnan alkuvuosina SARYn painopiste oli teknologiassa ja sen kehittämisessä. Nykyään yhdistyksen toiminta on painottunut kouluttamiseen ja alan etujärjestönä toimimiseen.
Yhdistys on julkaissut useita aurinkoenergiaan liittyviä kirjoja ja muita julkaisuja, sekä järjestää vuosittain erilaisia koulutustilaisuuksia ja seminaareja. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueella yhdistys antaa lausuntoja, osallistuu erilaisten asiantuntijaryhmien toimintaan sekä pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön ja alaa koskevien sääntöjen ja ohjeiden kehittämiseen.
