Aurinko tuottaa ja sähkö on halpaa?
Euroopan energiakriisi sai sähkön ja kaiken muunkin energian hinnan syöksymään raketin lailla kohti korkeuksia. Tämä nosti vaihtoehtoisten säästökeinojen hankinnan ”laukalle”, mikä näkyy edelleen esimerkiksi lämpöpumppujen ja aurinkovoimaloiden kovassa kysynnässä.
Painajainen on ohitse, kun sähkön hinta on jälleen palannut kriisiä edeltäneelle tasolle – vai onko? Juuri tätä kirjoitettaessa (21.5.2023, klo 11) on sähkön pörssihinta pyöreä nolla! Seuraavina tunteina hinta painuu jopa viisi euroa negatiiviseksi megawattitunnilta (-5 €/MWh). Illaksikin lupaa Nord Pool hinnaksi alle 5 €/MWh. Siis puoli senttiä kilowattitunnilta (kWh). Myös viime viikolla sähkön pörssihinta pysytteli enimmäkseen hyvin alhaisissa hinnoissa.
Keväällä saadaan paljon sähköä
Nopea gallup muutaman sähköyhtiön web-sivuilla antoi kuitenkin hiukan erilaisen kuvan sähkön hinnasta. Monet meistä muistavat, miten sähkön hinta Suomessa on perinteisesti ollut 6–8 snt/kWh ja keskusteluissa on päivitelty, miten vaikkapa Saksassa hinta on yli 20 snt/kWh.
Sähkön hinnasta puhuttaessa kuluttajan on hyvä kuitenkin muistaa, että energiamaksun lisäksi kulutuksesta täytyy aina maksaa siirtomaksu, sähkövero ja arvonlisävero. Väliaikainen alv:n alennus 10 %:iin on nyt ohitse ja palannut takaisin normaaliin 24%:iin. Siirtohinta on tyypillisesti jotakin 2,5 sentistä jopa yli 7 snt/kWh:iin perusmaksut huomioiden. Sähkövero puolestaan on noin 2,8 snt/kWh. Nämä hinnat sisältävät alv 24%.
Nyt esimerkiksi Helen tarjoaa kiinteähintaisella 24 kk sopimuksella energiaa hintaan 10,97 snt/kWh ja toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella (irtisanomisaika 2 vko) hintaan 19,12 snt/kWh. Useiden muiden yhtiöiden kiinteähintaisissa 24 kk sopimuksissa hinta vaihtelee alueella 11–14 snt/kWh (sis. alv). Siirto ja sähkövero siihen päälle.
Miksi sitten hinnat ovat edelleen kovat, vaikka pörssisähkö on melkein ilmaista? Keväällä joet tulvivat, joten vesivoimaloiden täytyy käydä täysillä ja juoksuttaa turbiinien ohitsekin. Viime päivinä on ollut tuulista ja aurinkoista, ja Olkiluoto kolmekin on täydessä iskussa. Tuulta ja vettä ei kuitenkaan aina riitä, joten energiayhtiöt ennakoivat tulevaa ja pitävät hinnat sen mukaisina.
Tulevaisuuden maailma sähköistyy
Maailma pyörii edelleen fossiilisten polttoaineiden varassa. 80% kaikesta energiasta tuotetaan polttamalla öljyä, maakaasua ja kivihiiltä. Ilmastonmuutos pakottaa kuitenkin muuttamaan suuntaa ja ainoa vaihtoehto on maailman sähköistyminen. Polttamisesta on päästävä eroon ja se tarkoittaa myös puun polttamisen lopettamista. Suomessa sähkön tuotanto on pitkälle päästötöntä, mutta kokonaiskulutuksesta sähköä on alle neljännes. Öljyä kuluu edelleen noin 20% ja Suomen hyvä asema päästöttömän energian käyttäjänä perustuu ennen muuta metsäteollisuuteen, jonka energiankulutuksesta merkittävä osa katetaan puulla.
Sähkön käyttö tulee niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa lisääntymään valtavasti, kun erilaiset sähköön perustuvat teollisuuden ja liikenteen mullistukset laajenevat. Maailmalla oma lukunsa on tietysti kehittyvien maiden absoluuttisen kulutuksen voimakas kasvu. Sähköistyvä henkilöautoliikenne on sinänsä vain pieni murunen kokonaisuudessa. Olkiluoto 3 riittäisi hyvin kattamaan sen, että Suomen kaikki henkilöautot kulkisivat sähköllä.
Teräs, muovi, lannoitteet ja sementti kattavat 25% maailman hiilidioksidipäästöistä (CO2). Periaatteessa niiden kaikkien tuotannon energiantarve voidaan kattaa sähköllä. Vetytalous on yksi osa power-to-x (P2X) -taloutta, jossa sähköllä voidaan tuottaa erilaisia asioita. Vedyllä voidaan pelkistää rautamalmia, vedystä voidaan tuottaa metanolia ja muita polttoaineita sekä ammoniakkia esimerkiksi lannoitteiden raaka-aineeksi. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä.
Sähkön hinta ei tule romahtamaan
Kaikki Suomessa käynnissä olevat tuuli- ja aurinkovoimahankkeet lupaavat hyvää! Sähkön kysyntä kuitenkin kasvaa ehkäpä vielä nopeammin kuin tuotanto. Ja siirtoyhteyksiä rakennetaan yhä lisää Keski-Eurooppaan, jossa energiantarve on kyltymätön.
Suomessa meillä on tilaa, vakaa yhteiskuntajärjestys, hyvä sähkön infrastruktuuri ja osaavia toteuttajia. Meidän kannattaa investoida uusiutuvan energian tuotantoon – tuuleen ja aurinkoon. Tuulivoiman osuus on nyt aurinkoa suurempi, mutta sen lisääntymisestä vastaavat suuret hankekehittäjät ja rakennettavat tuulipuistot ovat kymmenien tai satojen miljoonien eurojen hankkeita. Hankkeissa on myös haasteita, kun mm. luvitukset vaativat pitkiä prosesseja.
Aurinkovoima on mahdollista toteuttaa myös mikro- tai minimittakaavassa. Jokainen talon katolla oleva aurinkovoimala korvaa osaltaan pienen osan fossiilista energiaa. Suomessa on 1,25 miljoonaa pientaloa. Jos jokaisen katolla olisi viiden kilowatin (kWp) tehoinen aurinkovoimala, tuottaisivat ne vuodessa reilusti yli viisi terawattituntia (TWh) sähköenergiaa. Puolet Olkiluoto 3:n tuotannosta.
Suomessa on käynnissä myös kymmeniä suuria aurinkovoimahankkeita, joissa laitosten tehot ovat kymmenistä satoihin megawatteihin (MWp). Vuosituotot ovat vastaavasti kymmenistä satoihin Gigawattitunteihin (GWh). Yhden kilowatin paneelit tuottavat Suomessa noin 900–950 kWh energiaa vuodessa.
Pientalomittakaavan aurinkovoimalan tuottaman sähkön kustannus on tyypillisesti selvästi alle 10 snt/kWh, kun kuoletus lasketaan 20 vuoden ajalle. Todellinen järjestelmän käyttöikä saattaa olla tuplasti pidempi. Tästä voi ryhtyä laskemaan investoinnin takaisinmaksuaikaa tai vielä osuvammin, sijoitetun pääoman tuottoa. Sähkön kohdalla on hyvä huomata, että vaihtoehtona ei ole ostamatta jättäminen. Sähkö on joko ostettava sähköyhtiöltä tai tuotettava itse. Ja omalla aurinkovoimalalla tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa siirtomaksua tai sähköveroa.
et lupaavat hyvää! Sähkön kysyntä kuitenkin kasvaa ehkäpä vielä nopeammin kuin tuotanto. Ja siirtoyhteyksiä rakennetaan yhä lisää Keski-Eurooppaan, jossa energiantarve on kyltymätön.
Suomessa meillä on tilaa, vakaa yhteiskuntajärjestys, hyvä sähkön infrastruktuuri ja osaavia toteuttajia. Meidän kannattaa investoida uusiutuvan energian tuotantoon – tuuleen ja aurinkoon. Tuulivoiman osuus on nyt aurinkoa suurempi, mutta sen lisääntymisestä vastaavat suuret hankekehittäjät ja rakennettavat tuulipuistot ovat kymmenien tai satojen miljoonien eurojen hankkeita. Hankkeissa on myös haasteita, kun mm. luvitukset vaativat pitkiä prosesseja.
Aurinkovoima on mahdollista toteuttaa myös mikro- tai minimittakaavassa. Jokainen talon katolla oleva aurinkovoimala korvaa osaltaan pienen osan fossiilista energiaa. Suomessa on 1,25 miljoonaa pientaloa. Jos jokaisen katolla olisi viiden kilowatin (kWp) tehoinen aurinkovoimala, tuottaisivat ne vuodessa reilusti yli viisi terawattituntia (TWh) sähköenergiaa. Puolet Olkiluoto 3:n tuotannosta.
Suomessa on käynnissä myös kymmeniä suuria aurinkovoimahankkeita, joissa laitosten tehot ovat kymmenistä satoihin megawatteihin (MWp). Vuosituotot ovat vastaavasti kymmenistä satoihin Gigawattitunteihin (GWh). Yhden kilowatin paneelit tuottavat Suomessa noin 900–950 kWh energiaa vuodessa.
Pientalomittakaavan aurinkovoimalan tuottaman sähkön kustannus on tyypillisesti selvästi alle 10 snt/kWh, kun kuoletus lasketaan 20 vuoden ajalle. Todellinen järjestelmän käyttöikä saattaa olla tuplasti pidempi. Tästä voi ryhtyä laskemaan investoinnin takaisinmaksuaikaa tai vielä osuvammin, sijoitetun pääoman tuottoa. Sähkön kohdalla on hyvä huomata, että vaihtoehtona ei ole ostamatta jättäminen. Sähkö on joko ostettava sähköyhtiöltä tai tuotettava itse. Ja omalla aurinkovoimalalla tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa siirtomaksua tai sähköveroa.
Teksti : Jouko Lampila